Monday, September 13, 2010

Toronton monikulttuurismista

Lueskelin pitkästä aikaa jotain Uuden Suomen blogeja tai vastaavia ja tuntuu tuo maahanmuutto nousevan aika kovaksikin vaaliteemaksi Suomessa ja tunteet käy aika kuumina. Mutta se mikä lukiessa tarttui silmään oli väite että "Suomi on jo monikulttuurinen". Vaikka Helsingissä alkaa olla jo aika isokin prosentti maahanmuuttajataustaista ja etnistä ravintolaa löytyy melkeen joka mantereelta, niin en voi hyvälläkään tahdolla mieltää Suomea miksikään muuksi kuin hyvinkin homogeeniseksi yhteiskunnaksi, sen verran iso kontrasti on Torontoon verrattuna. Täällä on saanut aika paljonkin konkreettista kokemusta miten monikulttuurinen yhteiskunta toimii ja miltä se näyttää. Ei tarvi kävellä kuin Toronton downtownia ympäri tai mennä metrolla pysäkiltä toiselle niin paikat näyttää hyvin hyvin erilaisilta riippuen millä kadulla on. Mut sen vähän mitä oon yrittänyt seurata paikallista poliittista keskustelua ja jutella paikallisten kanssa, niin maahanmuutto ei tunnu olevan täällä juuri minkäänlainen poliittinen kuuma peruna, ainakaan paikallisella tasolla.

Kanadaa pidetään jonkinnäköisenä maahanmuuton mallimaana. Ainakin verrattuna Suomeen sanoisin, että isolta osin tää johtuu siitä, että Kanadalla on maahanmuuton kanssa paljon Suomea pidemmät perinteet. Varmasti täälläkin on omat debaattinsa käyty aikoinaan mut virheistä on varmasti opittu. Tänne tuli kaiketi paljon väkeä samalla tavalla kuin Jenkkeihin toisen maailmansodan jälkeen, eli melkeen kaikille halukkaille oli tarjolla (ruummillista) työtä kun sodan jälkeen jälleenrakennus veti. Pidemmät perinteet maahanmuutossa on myös johtanut siihen, ja minkä luulen vaikuttavan tohon integroinnin onnistumiseen nykyään tosi paljon, että noilla isoimmille etnisille ryhmille on muodostunut niin paljon kriittistä massaa (ja kertynyt myös varallisuutta), että ne ikäänkuin pystyy elättämään uusia tulijoita ja tarjoamaan niille tukiverkostot. Tämän lisäksi kyynikko muistuttais myös, että Kanada on myös kylmän valikoiva maahanmuutossaan, sillä kaikki maahan tulevat pisteytetään. Mitä olen ymmärtänyt niin on paljon etua jos pystyy osoittaan et on sukulaisia tai duuni maassa valmiina. Myös koulutus, muu perhetausta ja esim. tietyillä alueilla on etulyöntiasema, mm. vanhat brittiläisen dominionin alueet ja kansalaisuuden voi periaatteessa ostaa kiertäen jos on tarpeeks pätäkkää hyödyntäen "investor status" lakia.

Vaikea on kieltää, etteikö eri etnistä taustaa edustavat väestöt tuntuisi tulevan hämmentävän hyvin toimeen keskenään. Sen huomaa pienissä asioissa ehkä parhaiten, esim. julkisissa kerran tajusin että täällä ei ole mitään diskriminointia sen välillä että kuka menee kenenkin viereen kun Suomessa usein sen maahanmuuttajan vieressä on paikka vapaana (tää on ehkä sellainen että sen pitää nähdä ennen kuin sen ymmärtää). Totta kai sen huomaa myös vähän "isoimmissakin" asioissa, esim ruokakulttuurissa. Vaikka eri yhteisöt pitää ruokaperinteistään kiinni niin oman havaintoni mukaan täälläkin tietyistä globaaleista hittiruoista (sushi, intialainen, länsimaalaistettu kiinalainen keittiö, shwarmat, falafelit jne.) on tullut koko kansan suosikkeja, niitä syö kaikki täällä etnisyyteen katsomatta. Ei se integraatio ole tietenkään ollut sellaista yhteensulautumista, vaan esim just alueet myös mielletään tiettyjen kansalaisuuksien ja vähemmistöjen alueiksi. Täällä on nuo vanhat klassikot Little Italy, China Town ja Little Portugal, mut ne on nykyään melkeen turistinähtävyyksiä enemmän. Oikeat rajat etnisyyksien välillä löytyy pohjoisemmasta, esimerkiksi siellä missä asuin ekana oli vahva korealainen presenssi (lähes kaikissa kaupoissa ekana ilmoituskielenä korea) ja nyt täällä missä asun on toinen puoli hyvin vanhaa slaavinsukuista (etenkin venäjänjuutalaista) maahanmuuttajien aluetta mut heti ison kadun toisella puolella taas on kaikki kaupat ja palvelut (mukaanlukien isojen pankkien konttorit) kiinaksi. Systematreeneissä muuten noin kaksi kolmasosaa treenaajista puhuu toisena tai ensimmäisenä äidinkielenään venäjää. Veikkaan että iso slaavilainen presenssi oli yksi iso syy sille miksi Systeman "kakkoskoulu" perustettiin aikoinaan tänne. Jälleen: tarpeeksi kriittistä massaa.

Juttelin aika pitkään aiheesta yhden yorkilaisen tohtoriopiskelijan kanssa, joka viimeisteli just väitöskirjansa kiinalaistaustaisten maahanmuuttajien kulutustottumuksista. Tää tutkimus käsitti siis ihan viimeisen vuoden aikana muuttaneista aina jonnekin neljännen polven maahanmuuttajiin, jotka ei puhu sanaakaan kiinaa tai ei ollut ikinä käynyt Kiinassa. Kertoi myös noista kiinalaisen maahanmuuton kolmestat päävaiheesta: heti toisen maailmansodan jälkeen, kulttuurivallankumouksen aikana ja silloin kun Hong Kong luovutettiin takas Kiinalle. Kuuntelin haltitoituneena miten juuri pitkään Kanadassa olleiden etnisyyksien kentässä on tosi paljon mielenkiintoisia jännitteitä, joka ilmentyy just kulutuskäyttäytymisenä. Kun monilla on just se identiteetti paljon enemmän juurtunut nykyään kanadalaisuuteen (mitä halutaa näyttää harrastuksissa ja vaatteisssa esmes) mut silti odotetaan (sekä "omien" että ihan "valkoisen Kanadan" toimesta) että pitäisi ylläpitää sitä kiinalaista identiteettiä jollain tavoin, mut siihen ei ole sit juuri mitään yhteyttä. Varsinkin nuoret kokee tän tosi ongelmalliseks, jopa ahdistavaks välillä. Mut toisaalta silti monet neljännen polven maahanmuuttajat esimerkiksi diggaa tosi paljon jostain kiinalaisista uusista vuosista ja muista vuosittaisista rituaaleista, jolloin saa vetää roolia juhliessa ja olla ylpeä. Kai se on vähän sama kuin St Patrick's day jolloin "kaikki on irlantilaisia" Jenkeissä.

Mutta tämmöistä tällä kertaa, hajanaisia ajatuksia. Mut sanoisin et tää etninen vaihtelevuus on ehdottomasti kaupungin parhaita puolia täällä, ei käy mikään alue sinänsä tylsäks kun vaihtelevuutta on niin paljon.