Kato äiti, mä opiskelen ilman aivoja!

Just oli eka tunti jolloin me jopa otettiin kynä kauniiseen (mun tapauksessa myös suureen, roaargh) käteen ja oikeasti tehtiin tehtäviä. Se paska juttu ostotoiminnan opiskelemisessa on, että joutuu jonkin verran opettelemaan laskentatoimea. Meidän piti laskeskella joitain ostotoiminnan aiheuttamia kuluja ja varaston arvoja, enkä mä muista oikein enää mitkä kulut meni varaston arvoon ja mitkä yleisiin hallintokuluihin jne. Ja kaikki tämä tietty ranskaksi, ja siihen kun lisää tän ranskalaisten fetissin kaikkien termien lyhentämiseen (esmes HA. H lausutaan ranskaksi "ash" ja A on "aa", eli yhdessä se on "ash-aa", tai achat, mikä tarkoittaa ostotoimintaa. Turhaa spedeilyä, sanon ma.), niin siinä oli katastrofin ainekset ilmassa. Onneks tahti oli verkkainen ja tehtävät suht iisejä ja loppujen lopuksi mä pääsin aika hyvin kärryille. Ranskalaiset opiskelijat osas mua paremmin kaikki termit mutta ne näköjään antaa aika hyvin tasoitusta matikassa. Ihan käsittämättömän kauan onnistuttiin käyttämään seuraavaan tehtävään (lyhennetty):

Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa:

a) 20000 + 10000 vuosikulut 15€ yksikkötuotolla
b) 20000 vuosikulut 12,5€ yksikkötuotolla

Ratkaise millä tuotantomäärällä vaihtoehdot ovat yhtä kannattavia.

Siinä sitä sitten ihmeteltiin puolisen tuntia. No, mä torkuin siinä muiden ahertaessa. Mut sovitaanko jooko, että ei tää laskentatoimen opiskelu tuu tavaksi? Tunnin lopuksi opettaja antoi sellaisen ihanan simppelin optimointitehtävän ensi torstaiksi, mikä sai ranskalaiset opiskelijat kauhun valtaan. Tein sen excelillä tunnin jälkeen alle vartissa, mä oon niin hyvä. *hakkaa rintaa ja karjuu*

Mua on luultu täällä ollessani nyt jo kolme kertaa uusiseelantilaiseksi, kerran jopa aussin toimesta. Mä en edes tiennyt, että uusiseelantilaisilla on erillinen aksentti suhteessa ausseihin. Mut mä pistän ton mun CV:hen. "Kielitaito - englanti: luullaan usein uusiseelantilaiseksi." Mut mua vieläkin ärsyttää aina välillä kun alkaa puhumaan jonkun kanssa ranskaa täällä ja ne kääntää keskustelukieln samantien englantiin. Ja näin siis vaikka ei tekis mitään virhettä kielen kanssa. Kai ihmiset luulee olevansa huomaavaisia tälla tavalla, mut dammit mä oon täällä opiskelemassa kieltä ja onhan se nyt vähän piilovittuilua; "sun ranska on ihan hirveää, käännän siis keskustelun nyt englantiin, hähää." Merde.

Katoin eilen elokuvan nimeltä "L'auberge espagnole". Kertoo ranskalaisesta pojasta, joka lähtee Erasmus-vaihtoon vuodeksi Barcelonaan ja muuttaa asumaan sellaiseen kommuuniin, jossa asuu 7 eri tyyppiä eri maista (siitä leffan nimi myös). Ja tämän vuoden aikana poika ELÄÄ! KOKEE! LÖYTÄÄ ITSENSÄ! AITOJA IHMISIÄ JA AITOJA TUNTEITA! OIH! Ihan jees leffa ja silleen elämän makuinen mutta nyt mulle tuli hirveet paineet kanssa hankkia lesbo kämppis ja/tai hankkia aivokirurgin kanssa naimisissa oleva rakastaja niinkuin se poika siinä, muuten näköjään ei ole kunnolla ollut Erasmus-vaihdossa. Siitä leffasta on kanssa jatko-osa, pitänee katsoa sekin.

Huomenna eli keskiviikkona valitaan korisjoukkueessa kymmenhenkinen ns. pelaava porukka. Mulle annettin vähän ymmärtää, että mä kuuluisin siihen. Sinänsä kiinnostais, mutta kuulema jos "me" voitetaan kaksi seuraavaa matsia niin me karsiudutaan koko Ranskan laajuiseen kauppisliigaan. Mua ei hirveästi nappais viettää viikonloppuja bussissa istuen matkalla whatevervilleen, mutta muuten pelaaminen kiinnostais. Pitää kysellä huomenna treeneissä että kuinka sitovaa se meininki on.

Laitetaan näin loppuun vielä yksi kuva, kun Pastori niistä niin tykkää.



Hei olen patsas. Murh.